seppok

Nuoret perheet itsenäisyytemme vahvistajana

Kuluvana vuonna olen useamman kerran vaipunut pohtimaan talvi – jatkosodan aikaista elämää vastaperustettujen tai perusteilla olevien nuorten parien näkökulmasta. Miltä on tuntunut äidistä, joka raskaana ja/tai pienten lasten kanssa on yllättäen yksin jäänyt tulevan talven armoille. Rintamalta alkaa kuulua tietoa kaatuneista. Oman jo edesmenneen äitini kertomana pienelle Kopravaaran korpikylälle Kolin kupeessa syntyi suuri yhteenkuuluvaisuuden tunne, missä kylälle jääneet pyrkivät kaikin tavoin auttamaan toinen toistaan. Äitini oli talvisodan alkaessa 19 vanha ja odotti toista lastaan. Isäni veli 15-vuotias Toivo oli ilmoittanut, että hän kyllä huolehtii äidistäni ja perheestä jos isäni kaatuisi rintamalla.  Jatkosotakaan ei pysäyttänyt nuorten uskoa tulevaisuuteen, lapsia syntyi ja syrjäkylienkin kansakoulut täyttyivät 50-luvun alkaessa.

Mitä sitten voisin tehdä – ilmaistakseni kunnioitukseni Suomen rakentajille ja muistuttaakseni omaa ikäluokkaani ja nuorempiakin vanhempiemme työstä ja uskosta itsenäiseen Suomeen noissa vaikeissa olosuhteissa. Ajatukseni muotoutuivat vanhoja valokuvia katsellessani sanoiksi ja säveleiksi ”Nuoripari Sodassa” silmieni kostuessa kerta toisensa jälkeen. Uuden Suomen Vapaavuoro blogisteineen ansaitsee erityiskiitoksen. Ilman teitä en olisi uskaltautunut laittamaan teostani yleiselle foorumille. 

 

https://

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Adjektiivia ei löydy, mutta sen puutteessa: hieno laulu, kiitos.

Silppusin äskettäin vanhempieni kenttäpostikirjeet lukematta niitä, tultuani siihen tulokseen että olivat henkilökohtaisia. Vaan onhan sieltä jostain Sillanpäänkin marssilaulu, omasi täydentää kotirintamalta.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Silppusin äskettäin vanhempieni kenttäpostikirjeet lukematta niitä, tultuani siihen tulokseen että olivat henkilökohtaisia."

- Enpä olisi tehnyt noin rajua ratkaisua, joka toisaalta on äärimmäisen lojaali. Oletan, että vanhempasi eivät ole enää elossa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Eivät enää ole, mutta kotona kunnioitettiin yksityisyyttä, päiväkirjojakaan ei tarvinnut pitää lukossa tai piilossa. Sen pohjalta siihen sitten päädyin ettei kenenkään kirjeitäkään lueta.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kiitos Seija, äänitys on tehty olohuoneessamme. Siitä, sovituksesta ja soitannasta vastasi nuorempi poikani.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Olen nyt tavallistakin sanattomampi, laulustasi tuli niin paljon muistoja mieleen, ja kyyneleitäkin.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #6

Niin Seija, omia lapsiani saan kiittää paljosta. Sen verran lisää, että menin syyskuussa 2013 oman tyttäreni (laulunopettaja)laulutunneille kansalaisopistoon ja opiskelut jatkuu. Tiedä vaikka pitäisin oman konsertin kunhan aikanaan 70 v on mittarissa. Kun Jaakko Teppo lopetti; minä aloitin (ollaan lähes samanikäisiä)

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Nuoripari talvisodassa (sanat ja sävel Seppo Turunen)

Mökki pieni – lapsi leikkii leluillaan
vaimo toista oottaa kiitos huulillaan
mies on nuori – aamuvarhaisella nousee kuokkimaan
ruskettuneet kasvot katsoo tulevaan
oi sä sammaleinen maa - tuota hedelmää
anna meille leipää varten elämää

Marraskuussa kutsu rintamalle käy
vaikka huoli painaa kasvoiltaan ei näy
vaihtaa hellän katseen hiipii rakkaan lapsikullan luo
jonka hymysilmät matkaan muiston suo
lausun Jumalalle sen - nöyrän aatoksen
hoida varjellen jos mä palaa en

Rintamalla kaatuu naapurista mies
minä selviänkö – luoja yksin ties
valituksen äänet täyttää tienoon tuli taukoaa
kunnes jälleen tykit jyskeen aloittaa
kirje korsuun viestin tuo - uuden lapsen luo
isää pyydetään kotiin palaamaan

Onnen hetki ilo sykkii sydämeen
poika syntynyt on pirttiin lämpöiseen
veljet korviketta keittää pakin kylkeen rummuttaa
siten tervehtien kirjeen sanomaa
laitan viestin halki sen - taivaan lakeuden
suokoon Herrani nähdä lapseni

Sota päättyy polut täyttää kirkkomaan
valkeat on ristit muistot sotilaan
hatun päästä ottaa nuori isä lapsi sylissään
nuoruustoveria jäi hän kaipaamaan
miksi hinta vapauden - vaati uhrin sen
miettii mielessään vaimo vieressään

Kevään kukat puhkee - äänet lintujen
täyttää metsän lehvät kesää tarjoten
nousee oras niittyyn uuteen alkaa vilja kasvamaan
vierii kyynel maahan nurmeen kosteaan
kasvot ylös kohottaa - onnen tunteen saa
tahdon rakentaa maata kasvattaa

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Niin maailma on nyt parempi paikka elää kuin vielä eilen. Kiitos Seppo.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vielä sen verran lisään, että äänesi oli entisensä. On ihana omata ystäviä jotka saavat tälläisen tunnemyrskyn aikaiseksi. Haikeaksi menee. Kiitos!

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kiitos Ari, sekä kädet että ääni ovat saman miehen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kun kuuntelin tuota mieleeni nousivat nimet Anneli Sorsa ja Jouni Mönkkönen jossain tilaisuudessa yli kymmenen vuotta sitten;) Sekä tilaisuus Pakarin Hovissa, jossa sain onnitella sinua muiden yrittäjien mukana, vaikka emme kylpylään päässeetkään. Siellä olivat Matti ja Merja Annelin ja Jounin tilalla. Sukupolvet vaihtuvat mutta laulu säilyy, on kiva, että teet ja uskallat julkaista kupletteja.

Toivotan hyvää illanjatkoa sinulle ja perheellesi.

Ehkä saamme jatkossa kuulla yrittäjyyskupletin.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #11

Arin toive toteutukoon yrittäjäkupletin osalta. Aiheista ja tapahtumista ei ainakaan ole pulaa.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Olen nyt sunnuntaista lähtien lukenut arkistokopioita Talvisodan ensi päiviä seuraten.
Isäni suojajoukoissa, URR 2. komppania (käsittääkseni). Kylien tuhoamista ja taistellen vetäytymistä. Esikunnan sotapäiväkirjasta yritän saada kokonaiskuvaa tapahtumaketjusta.
Äitini ilmeisesti Kenttäsairaala 2. vahvuudessa. Äyräpää ja Antrea. Siinäkin sotapäiväkirja. Haavoittuneiden virta on noin sata miestä vuorokaudessa.
Äsken luin Lieksan taisteluiden ensi päivistä. Täällähän se alkoi samaan aikaan kuin Kannaksella.
Pala kurkussa, kyyneltippa silmän nurkassa luen.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

"Tuntematon Sotilas" löytyikin omasta äidistä ja isästä. Se laulun alkupuolella oleva nuoripari (isä ja äiti) on kuvattu 27.7.1937 Lieksassa heidän kihlajaispäivänään. Äiti oli lieksalaisen suutarin (Matilainen) tytär.

Tämän blogin suosituimmat