seppok

Avartaako matkailu?

  • Seppo 18v Leningradissa
    Seppo 18v Leningradissa
  • Karlovy Varyn silmää hivelevää..
    Karlovy Varyn silmää hivelevää..
  • Karlovy Vary. Kuin Disneyn elokuvista
    Karlovy Vary. Kuin Disneyn elokuvista
  • Havannan rappioromantiikkaa..
    Havannan rappioromantiikkaa..
  • Kansallismuseosta Che ja Camilo. Fidelin oikea ja vasen.
    Kansallismuseosta Che ja Camilo. Fidelin oikea ja vasen.

Vieraassa maassa ja kulttuurissa pistäytyminen laittaa ainakin itselläni pohdintamyllyn käyntiin. Mitä vanhemmaksi itse tulee, sitä kauempaa taaksepäin haluaisi tietoa saada ongittua. Johtopäätöksiä varten.  Olin 18 vuotias maalaisjullikka, kun pääsin Leningradiin. Luokkaretkestä oli kysymys. Normaalikierrokset taidemuseoista Pietarin hovin kautta Planetariumiin. Neuvostoliitto tarjosi parastaan ja asutti meidät uudehkoon Sputnik hotelliin. Sukkahousut ja purukumit tekivät kauppansa. Vastineeksi votkaa ja sirkushuveja. No – reissussa mukana olleet oman koulun tytöt kiinnostivat kyllä enemmän kuin Eremitaasi. Sitäkin matkaa aloin erilaisesta näkökulmasta pohtia vasta muutama pari vuosikymmentä myöhemmin, kun käyntikertoja oli kertynyt enemmän ja imperiumi alkoi osoittaa luhistumisen merkkejä.

Ollessani viikko sitten Kuubassa, palasi ensimmäinen matkani mieleen. Silloinen järjestelmä Neuvostoliitossa piti meitä tietämättämme ”hyppysissä” ja silmällä. Valisti varovaisesti. Kuubassa ei tällaista valvontaa havaittu. Toki julkinen informaatio mm. kansallismuseossa esitti omaa tulkintaansa, missä Castro ja Che Guevara oli nostettu korkealle jalustalle. Mutta eipä minkäänlaista palvontaa esiintynyt kaduilla ja kapakoissa. Tuli tunne, että kansan keskuudessa viimeinen 60 vuotta halutaan pitää ”elämältä” piilossa ja häivyttää vähin äänin.

Marraskuussa oli tilaisuus käydä Karlovy Varyssa. Tsekeissä. Ihastuin tavattomasti kaupungin kokonaiskuvaan ja siihen, kuinka kaikki vanha arkkitehtuuri oli onnistuttu säilyttämään ja pitämään kunnossa. Huolimatta, että muutamia sotia on välissä ja vieras järjestelmä yritti taltuttaa böömiläisen ylpeyden. Samanmoiset kauniit rakennukset, jotka Havannassa irvistelevät ikkunattomina, hivelivät loistokkuudellaan katsojan silmää Karlovy Varyssä. Jotain on mennyt Kuuban vallankumouksenjälkeisessä ajassa pieleen. Toki Havannassa on paljon hyväkuntoisiakin rakennuksia. Mm. vallanpitäjillä.

Kun omiin havaintoihin yhdistää Internetin valtatiet ja jatkaa matkustelua keinutuolissa, alkaa konkreettinen fyysinen matka avartua toden teolla. Lopputuloksena Kuuban matkan jälkeen on itselläni ihmettely, mihin vallanhimo kaiken kaikkiaan voi johtaa. Mikä aivomyrsky on ajanut ja ajaa vallankäyttäjät tilaan, jossa alamaiset ja valtaan nostaneet saatetaan ahdinkoon ja jopa lahtipenkille. Katselin aamulla selostuksia ja haastatteluja Venezuelasta. Sairaaloissa on pahimmillaan vain petipaikka tarjolla. Omaiset joutuvat tuomaan pesuvedenkin kanistereissa. Lääkärit ovat voimattomia ja vihaisia. Vallanpitäjä myy kultaa pitääkseen muutaman ystävävaltion tukenaan. Omiaan vastaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Elämä on tuleen tuijottamista.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Täytyy pitää huolta, että on tuulen puolella, jalat maassa ja vettä lähettyvillä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Voihan se vallanhimo johtaa tähänkin (HS 2016)

Neuvostojohtaja Leninin palsamoidun ruumiin kunnostus maksaa tänä vuonna noin 13 miljoonaa ruplaa eli yli 176 000 euroa.

https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/L%C3%A4hes-sa...

PS. Hupsista, onkin Savon Sanomista, vilkaisin samaan uutista Hesarista. Joka tapauksessa kävin Moskovassa vähän ennen kuin NL romahti eikä sitäkään oltu kunnostettu, esim. parvekkeilla oli betonipylväistä jäljellä vain raudat jne.
Punaisella torillakin kävin mutta en katsomassa Lenin setää vaikka jono ei ollut pitkä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"Joka tapauksessa kävin Moskovassa vähän ennen kuin NL romahti ..."
Alan aavistella syytä romahdukseen.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Sinäkö olit se kärpänen katossa?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Eipä ole ihme, että Seijalla on vaikutusvaltaa täällä Uudessa Suomessakin. On nimittäin aikamoinen referenssi plakkarissa!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olin samanikäisenä käymässä Tallinnassa kuin sinä olit Leningradissa. Se olikin ensimmäinen matkani rautaesiripun toiselle puolelle vuonna 1974. Täytyy sanoa, että se visiitti jos mikä "avarsi näkemystä".

Seuraavan kerran kävin Neuvostoliitossa vuonna 1978 Leningradin matkalla. Kaupunki oli kuin turistimuseo. Päiväsaikaan ei ollut paljon liikennettä, mutta turistibussit ajelivat solkenaan Eremtaasin Pietari-Paavalin linnoituksen ja Talivpoalatsin väliä j.n.e. Muutoin tunnelma oli paljon ankeampi kuin Tallinnassa ja matkalla pidetty tauko Viipurin asemalla oli suorastaan lohduton.

80-luvun puolenvälin molemmin puoli matkustelin useasti DDR:ssä ja Puolassa työmatkoilla. DDR tuntui orwellimaiselta isovelivaltiolta ja Puola puolestaan sellaiselta vapaalta soromnoo meiningiltä. Ihmiset puhuivat siihen tyyliin, että "paskaahan tämä on, mutta minkäs teet."

Moskovassa vierailin sitten vuioden 1987 syksyllä työmatkalla ja lopun merkit tuntuivat ilmassa. Vallitsi myös kova pula kaikesta ja jonot kauppojen edessä olivat pitkiä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Itselläni oli 73 toinen kerta ja silloin oli "finski votka turist" meininki" Leningradissa kovimmillaan. Pahimmilta törttöilijöiltä leikattiin tukka muliksi viranomaisten toimesta. Sen jälkeen maa tuli tutummaksi työn merkeissä ja on edelleen. DDR vuosina 80...82 hyvinkin tutuksi yhden projektin vetovastuullisena. Niin tutuksi, että 81 ilmoitin erään reissun jälkeen lankomiehelle, että tuo kansa ei pysy enää kauaa Neuvostoliiton satelliittina. Mutta ihan samanoloiset tuntemukset olivat kuin Juhalla.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Seppo, minne siellä Itä-Berliinissä oli piilotettu kaupat, löydettiin ystävättären kanssa vain valuuttasellainen jostain Unter den Lindeniltä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #7

Ei ollut tarvetta kahden vuoden aikana käydä kertaakaan Itä-Berliinissä kaupassa. KaDeVe lännen puolella oli kauppa, jossa oli kaikkea. Lisäksi sai tiskeillä maistella näkäräisiä ja hyviä sektejä + viinejä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #8

Käytiin mekin päivän viisumilla Länsi-Berliinissä, ja sattuneesta syystä syömässä. Ostoksilla ei käytykään.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Moskovan pitkistä jonoista tuli mieleen että kävin vuonna 1990, jolloin siellä oli avattu Mäkkäri ja leveä jono kiertänyt koko korttelin ympäri. Ostettavaa löytyi kaupungin ulkopuolelta kirpputorilta, iso käsinveistetty kierrevartinen karhunpäinen puukauha, käsinmaalattu pääsiäismuna, (puolijalo?)kivisiä kannellisia pieniä rasioita jne.:)

https://www.boredpanda.com/first-mcdonald-restaura...

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Vuosina 98..99 aukesi viikottain uusia kahviloita ja ravintoloita Moskovaan. Mutta oli myös merkkejä mafioitten välisistä kahakoista. Palaneita autoja joskus tien poskessa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ensimmäisellä Tallinnan matkalla Viru-hotelli kiilteli uutuuttaan, kun majoituimme sinne parin kaverini kanssa. Jo hississä matkalla huoneeseemme sisään astui tyylikkäästi pukuun pukeutunut nuori siisti jobbari, joka kysyi ensimmäiseksi "onko teillä myyda mida tavara?" Hän seurasi meitä huoneeseemme ja kymmenen minuuttia sen jälkeen, kun olimme hotelliin kirjoittautuneet olimme ruplarikkaita. Siinä meni automaattilaukeinen sateenvarjo, parit farkut ynnä muuta mukana ollutta. Kerroksessa oli kerrosvahti pulpetin ääressä, mutta kaveri ei tuntunut hänestä piittaavan. Kun kysyimme huoneeessamme eikö häntä vahdita, niin hän sanoi maksavansa joka aamu kaikille kerrosvaihdeille yhden ruplan.

Myöhemmin samana iltana tutustuimme aulassa muihin eestiläisiin nuorukaisiin ja yksi heistä "Edward Megine" ehdotti, että menisimme Kaubamajan alakerrassa olleeseen Kevad-ravintolan nuorisobaariin. No, mikäs siinä, lähdimme sinne. Kyseisen ravintolan oven edessä oli pitkä jono, mutta "Eetu" sanoi meille, että antakaa pari ruplaa. Lisäksi hän pyysi taskussamme näkyvää purukumipakkausta. Sitten hän meni jonon ohi koputtamaan oven lasi-ikkunaan. Oven avasi tympeän näköinen harmaahapsinen portsari, jolle hän sujautti kouraan antimet ja osoitti meitä kauempana. Portsari vinkkasi kädellään ja sanoi: "Tulge sisse!" Muu jono ei kiinnittänyt asiaan mitään huomiota.

Baari oli sisustettu modernisti hevosenkengän muotoisine tiskeineen, jonka keskellä kyyppari teki drinkkejä. Kaikki asiakkaat olivat 18-25 -vuotiaita nuoria ja joukossa ei ollut yhtään venäläistä. Seinälle oli kiinnitetty mustavalkotelkkari, josta tuli Suomesta lähetystä suorana. Meneillään oli pop-ohjelma "Iltatähti". Eetu osoitti minulle yhtä nuorta kaunotarta tiskin ääressä ja vinkkasi, että "jos sinä haluat tyttö, niin tuo on vaba." Kokemattomuuteni piikkiin on laitettava, että en ottanut tilaisuudesta vaarin.

Siellä viivyimme tunnin pari ja sitten Eetu ehdotti, että mennään hänen kämpälleen jatkoille, kun hän asui lähellä.

Pois lähtiessämme ostimme narikasta tiskin alta kaksi pulloa vodkaa, jotka maksoivat seitsemän ruplaa kappale. Ne eväät mukanamme poistuimme ja kävelimme pari korttelia kohti vanhaa kaupunkia. Eetun asunnon porraskäytävässä oli oven takana myös vanha mummeli vahtimassa ja hän kirjasi ylös meidän saapumisemme. Eetu ei hänestä tuntunut piittaavan. Kämppä oli aikamoinen murju, sellainen hellahuone, ja hänellä oli siellä vielä kämppis. Vessat olivat asunnon ulkopuolella käytävän päässsä yhteistiloina. Siellä kävin sitten oksentelemassa viinaan tottumattomana myrkkyjä pois kehostani ennen kuin hoipertelimme takaisin hotellille keskiyön maissa.

Melko paljon kertova ensi-ilta, matkan aikana tapahtui siten muutakin erikoista, mutta jätettäköön kommenttiosiosssa pois liian pitkänä tarinana.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Mika Waltari, Neljä päivänlaskua: Humalassa jalkani vievät minut paikkoihin, joihin en haluaisi mennä.

- Tai suunnilleen noin, kirja ei ole hyllyssä paikallaan.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Avartaa se matkailu kukkaroa, jos ei muuta. Yx tuttava sanoi kerran ettei hänen tarvitse mennä mihinkään, kun kaiken näkee telkkarista. Siinäpä syvällinen maailmankatsomus ;D Minulle matkailu on avartanut paikkani ymmärrystä tällä pallolla. Asun maassa joss ei ole ketään, kaikki on kovin pientä, eikä täällä juurikaan edes tapahdu yhtään mitään ;D

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, kun tulee koneella ulkomailta Suomeen ja laskeutuu keskelle ruuhkasuomea, ikkunasta näkyy laskeutuessa lähinnä metsää. Japanilainen kolleegani sanoi ensimmäistä kertaa Suomeeen tullessaan vieressäni koneessa, että onko tämä todella Helsinki, "this looks like a mountain area". ("Mountain area" on japanilaisille ainoata maaseutua, koska muualla asutaan tiheästi). Sanoin hänelle, että tätä nimitetään "overcrowded part of Finland".

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

Ja vihreät ovat huolissaan, että metsät loppuvat Suomesta.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Jos oli minulla matkailussa nuorena keskeisenä kiihokkeena uudet ja hetkelliset elämykset, on vanhemmiten tilalle tulleet uteliaisuus ja ihmettely. Matkailuun kuuluu tiedonhalu, joka on kyllä ihan samanlaista kuin nälkä tai jano. Ne lähtevät vähäksi aikaa mutta palaavat takuuvarmasti vaanimaan uutta särvintä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ja onni on jos sattuu olemaan paikallisia tuttuja, jotka vievät paikkoihin, joista ei muuten tietäisi ja kertovat asioita, joita ei lue turistioppaista eikä välttämättä lehdistäkään.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Avartaako matkailu?"

- Kyllä.

"Kaiken tämän ymmärsin matkustaessani virtaa ylös sinisenä hehkuvan taivaan alla auringon lämpimissä säteissä ja maan kukkiessa ympärilläni. Kaiken tämän ymmärsin, sillä mikään ei kirvoita ja vapauta ihmisen mieltä paremmin kuin pitkä matka ilman tärkeitä tehtäviä ja eroaminen vanhasta ympäristöstä ja yksinäisyys." - Mika Waltari: Sinuhe Egyptiläinen, II osa, kahdestoista kirja, neljäs luku.

Tsekinmaasta puheen ollen. Tsekkoslovakia jättäytyi Hitlerin saaliiksi taistelutta, ja vanhat kaupunkimiljööt säästyivät tuholta. Kahdeksankymmentä vuotta myöhemmin arvioituna ratkaisu ei ollut hullumpi, vaikka ankara vastarinta olisi ehkä vaikuttanut kunniallisemmalta reaktiolta tunkeutujan temppuihin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mika Waltari oli itse sellainen yksinäinen matkustelija ja hän pani tuossakin katkelmassa omia tuntojaaan kirjan henkilön aatoksiksi.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Pari vuotta sitten Antwerpenin ja Amsterdamin välisessä täpö täydessä junassa ajattelin Waltaria, koska muistelin hänen jossain yhteydessä kuvanneen matkaansa Roosendaalin raja-aseman kautta passintarkastuksineen kaikkineen.

Minulla oli anorakki, reppu ja lenkkarit, mutta kirjailijan kuvittelin hikoilemassa ulsterissa huopahattu päässään ja kantamuksenaan suuri vanerinen matkalaukku. Meniköhän mielikuvani edes sinnepäin?

https://annelinkirjoissa.files.wordpress.com/2016/...

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #20

Ensi kesänä on tarkoitus mennä Antwerpenissä käymään. Ei ole ennestään tuttu. Liput on jo hankittu Rotterdamin Nordic See 3-päiväisille jazz-festivaaleille. Siinä jää puolenkymmentä päivää muita seikkailuja varten. Junilla ja busseilla liikkuen. Toki Hollannin pienemmät kylät ja kaupungit kiinnostavat myös.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #22

Antwerpenissa on jalankulkutunneli Schelden ali, mutta en onnistunut löytämään sen sisäänkäyntiä. Olisi ollut jännittävää kävellä puoliväliin ja ryhtyä ajattelemaan vaikkapa tulvaa tai maanjäristystä...

Rautatieasema on tavattoman komea, todellinen arvorakennus, jonka porrashallissa järjestetään usein erilaisia taide-esityksiä. "Seinänaapurina" on 1800-luvulla perustettu eläintarha, varmaankin aseman ikätoveri. Jättiläismäisen sataman alueeseen pääsee tutustumaan opastetuilla risteilyillä.

Kaupungin vanhan keskustan torilla eräs perhe halusi minun valokuvaavan heidät muistomerkin edessä. Ihmettelimme porukalla, minkä kunniaksi patsas on mahdettu pystyttää. "Jotain tärkeää sen täytyy olla", tuumi perheen isä. Sanoin olevani Suomesta, millä ikään kuin perustelin tietämättömyyttäni. "No, me ollaan italialaisia!", vastasi mies iloisesti. Tunsimme turistien yhteenkuuluvuutta ymmärtäessämme että kuva on otettava kun on tänne asti tultu, vaikka patsas itsessään jäisikin selitystä vaille.

https://www.monument.be/UPLOADS/IMGS-NIEUWS/item_W...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #25

LOL, Pariisissa on katakombit ja sinne sai mennä yksikseenkin ilman opasta. Valaistus ei ollut kummoinenkaan ja jossain vaiheessa tuli mieleen että entä jos tulisi sähkökatkos ja jäisi sinne odottelemaan pinottujen reisi- ym. luiden ja pääkallojen keskelle. Niin että ottakaa varmuuden vuoksi taskulamppu mukaan jos menette.

http://www.catacombes.paris.fr/en

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #25

Kiitos Tuomo vihjeestä. Voi hyvinkin olla, että tänne ilmaantuu juttu kuvan kanssa. Selityksellä tai ilman??

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Hyvä kiteytys Waltarin toimesta. Niinhän se on ollut Tsekin suhteen, että Tsekin kaupungit ovat säästyneet viimeisen sodan tuholta. Kiitos Tuomolle tarkennuksesta. Toki olisihan se "uusi järjestelmä" ison veljen ohjauksessa voinut aiheuttaa piittaamattomuutta. Mutta onneksi entistä on arvostettu Tsekeissä kuten monessa muussakin Keski-Euroopan maassa. Karlovy Varyssa viimeaikaiseen rakentamiseen ovat kyllä osallistuneet myös venäläiset uusrikkaat. Näytti aiheuttaneen pientä epäilyä paikallisessa väestössä. Rahanpesua lienee operaatioissa mukana.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Seijan katakombi-kommentista tuli mieleen IBM:n kehut jo 90-luvulta, että he olisivat Vatikaanin taideaarteet digioineet nettiin. En sitten sitä silloin tarkemmin tutkinut ja 2007 wikipedian mukaan sivusto uusittiin ja nyt se on aika sekava ja toimii osittain vain Italiaksi. Wikipedian sivulla oli kuitenkin linkki Uffizin sivulle ja sieltä huomasin, että siellä voi vierailla virtuaalisesti Google Arts & Culture -sovelluksella. Vierailin Versaillesissa pikaisesti ja vaikutti samalta kuin Google streetview eli tablettia tökkimällä pääsi "kävelemään" palatsin käytävillä.

Ja toimiihan se selaimessakin. Tässä Uffizi. Explorella pääsee käytäville kävelemään. Siitä onkin jo aikaa, kun siellä viimeeksi kävin. Suomessa ainakin Alvar Aalto -museoissa pääsee "kävelemään".

1200 museota ja vastaavaa on kyllä aika paljon..

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kiitos Raimo! Taas tuli esille uutta.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Se unohtui mainita, että kannattaa tutustua matkakohteisiin ensin Google mapsin ja sen streetviewn avulla. Ei sitten niin helpolla eksy ja löytää perille helpommin. Tullut käytettyä itsekin aika usein, kun en nykyistä kotikaupunkia vielä kovin hyvin tunne.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kiitos Raimo, katson illalla onko Potalasta. Toinen paikka minne olen halunnut mennä on Titicaca järvi, mutta se ei taida korvaantua pelkällä virtuaalikierroksella.

Tämän blogin suosituimmat