*

seppok

Kolme otetta viime yöltä

Ensimmäinen ote:

Meitä on sellainen 4..5 henkilön delegaatio kävelemässä kumpareen päällä olevaa kylätietä. Minä porskuttelen keulilla ja sanon ”nyt se tuolla suoraan edessä”. Astelemme keltaisen isohkon talon pihamaalle, jossa on askareissaan muutamia ihmisiä. Yksi lähenee ja minä ilmoitan kuuluvalla äänellä: ”Meillä on tapaaminen Donald Trumpin kanssa”. Vastapuolen pyöritellessä silmiään ja levitellessä käsiään totean tehneeni kardinaalimunauksen. Toista ilmoitukseni englanniksi. Eihän ne täällä Ameriikassa ymmärrä suomea. Pihamaan porukka katselee toisiaan epäuskoisena ja yksi alkaa selata vihkoaan. Kerron englanniksi, että ollaan Suomesta ja tapaaminen on sovittu. Epämääräistä kuhinaa..yksi lähtee sisälle..

Toinen ote:

Ajamme autolla hyvin kauniissa mutta vieraassa maisemassa. Kaunis kesäinen päivä. Tie on leveä. Vastaantulijoita ei ole. Minä olen kuljettaja ja välillä auto seilaa laidasta laitaan. Ihmettelen ”kuinka minä nyt tällä tavalla”. Peräpenkillä istuu ainakin pari lasten lasta, jotka kyselevät, ollaanko pian perillä. Yhtäkkiä huomaan, että kaukaisuudessa alkaa siintää Kolin vaarakumpareita. ”Pian ollaan kotona” totean itsekin hämmästyneenä, mutta tyytyväisenä. Koska hetkeä aikaisemmin luulin, että olemme eksyksissä.

Kolmas ote:

Meitä on iso porukka sellaisen latomaisen rakennuksen takana niityllä. Rauhallista oleilua. Kuulen moottorin ääntä ja huomaan kun metsän takaa varsin alhaalla, ilmestyy lentävä sukkula. Se lähenee ja alkaa menettää korkeuttaan. Totean sen punaiseksi isoksi helikopteriksi, jossa on molemmissa päissä propellit. Putoaminen alaspäin kiihtyy. Samoin äänet ympärillä. Yhtäkkiä kone tömähtää kovalla rysäyksellä maahan noin 50 metrin päässä. Haparoin puhelinta, mutta samalla totean itsekseni, että varmaan tuolta on jo soitettu hätänumeroon, kun ihmisiä juoksee konetta kohden. Minäkin etenen pudonneen koneen lähelle ja huomaan puolenkymmentä ihmistä maassa jotka on peitetty huovalla. Liikkumattomia mutta hahmot hengittävät. Jostain on ilmaantunut ambulanssikin ladon nurkalle ja yhtä kookasta naista talutetaan ambulanssia kohden.

 

Useimmiten nykyisin ei muista kuin välähdyksiä seikkailuista unimaailmassa. Tällä kertaa kaikki oli yllättävän selvää ihmisten vaatetuksia ja ilmeitä myöten. Se harmittaa kun en Trumpia unessakaan tavannut.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Unet ovat katalia. Minä näin lapsena kuinka putosin sillalta. Näin samaa unta useamman kerran ja joka kerta heräsin siihen että olin pudonnut sängystä.

Sitten tuli sellaiset unet joissa oli jovin pitkä vessajono, eikä vuoro tullut koskkaan kohdalle, mutta en onneksi herännyt koskaan housut märkänä.

Sellaiset unet jossa rakastellaan rajusti tulevat kuulemma jos käyttää nikotiinilaastaria väärin.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Unet tuovat myös vaihtelua. Monta kertaa sitä nukkumaan mennessään jännittää millaisissa pyörteissä yön aikana kieppuu.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Näin nuorena usein unta että olin lentävässä lautasessa, valitettavasti en aamuisin muistanut kuinka ne toimivat.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Lapsuuden kylän (Kopravaaran) yllä olen lentänyt kymmeniä kertoja. Jopa edelleen noin kerran vuodessa. Se on sellaista hallittua lentoa - kädet siipinä. Kylätiet mökit ja metsiköt näkyvät hyvinkin selkeinä ylhäältä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Minä näin kerran unta, että voitin lotossa. Siitä on jo vuosikymmeniä aikaa, joskus 1979. Näin siis voittorivin ja pelasin sen, mutta mitään voittoa ei tullut, mutta sillä rivillä olisi sitten seuraavalla viikolla voittanut 1,2 miljoonaa. Eli muistakaa, että enneuni voi tapahtua myös viiveellä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Selkeimmän uneni näin kansakoulussa. Minulta hävisi reppu. Sitä ei löytynyt. Sehän oli tuohon aikaan katastrofi. Onneksi ei sentään selkäsaunan paikka. Äiti oli lempeä. Mutta seuraavana yönä näin repun pienen kirjastokomeron nurkassa. Sinne ei oppilailla ollut asiaa, koska se kuului kyläläisten reviiriin. Avain oli ovessa ja kun oven varovasti avasin reppu oli täsmälleen siinä kohden, missä sen unessa näin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #6

Tämä ei ole oma uneni, mutta mummoni toinen mies näki sodassa olessaan että luoti tulee kun hän joutuu nostamaan päätään ja se tappaa. Sitten tuli sellainen tilanne jossa hän havaitsi, että nyt jos hän nostaa päätään se luoti tulee ja tappaa.

Unessa luoti tuli määrätystä suunnasta ja hän oli nostanut päänsä vasemmalta puolelta kiveä jonka takana oli. Nyt hän teki muutoksen ja kurkisti oikealta ja luoti meni ohitse ja hän säästyi kuolemalta.

Jos hän olisi katsonut vasemmalta emme tietäisi tästä enneunesta mitään, mitä ilmeisemmin.

Tämänkaltaisia enneunia olen myös itse nähnyt, mutta panokset ovat olleet paljon pienempiä kuin henki tai lottovoitto, joten ei niillä ole mitään arvoa kertomiseen.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Ari, olen oikeastaan tyytyväinen, etten ole nähnyt vastaavaa unta. Saattaisi harmittaa isolla V:llä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Nyt en muista viime vuosilta yhtään omaa untani. Dementiaako?

Joskus luin Riffellin Kristityn unikirjan. Kirjoittaja oli joku kallonkutistaja, jonka mukaan ei ole universaaleja unisymboleja, vaan että unen näkijän tulee itse antaa merkitys unessa esiintyville asioille.

Eli ensimmäisessä unesta: mitä liittyy ryhmän jäsenyyteen, johtajien tapaamiseen, keltaiseen taloon, kielitaitoon?

Toisesta unesta: mitä (symbolistakin) merkitystä sinulle on lapsilla, tiellä, eksymisellä, kodilla jne.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Näin joskus kolmekymppisenä unen, jossa ensimmäisen opiskeluvuoteni aikainen asuntolan kämppäkaverini tervehti minua hiukan harmaantuneena noin 60-vuotiaana "ukkona" maireassa hymyssä kättä paiskaten laajalla kaarrolla. Olimme molemmat unessa saman ikäisiä ja totesimme kuinka hauska on nähdä ensimmäisen kerran vuosikymmenten jälkeen. Hänen kanssa en ollut ollut juuri lainkaan yhteydessä opiskeluajan jälkeen.

Parisen vuota sitten sama henkilö yllättäen otti yhteyttä minuun LinkedIn profiilini kautta ja kun vastasin, hän totesi tulevansa samalle paikkakunnalle erääseen seminaariin ja kysyi voisimmeko illalla tavata. Lupasin mennä hänen hotellinsa aulaan odottamaan tiettynä kellonaikana.

Hän saapui aulaan hissistä aivan sen näköisenä kuin vuosikymmeniä aiemmin olin unessa nähnyt ja otti vauhtia käden paiskaukseen takavasemmalta suu leveässä hymyssä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Aamuyö perjantaina 15.12.

Keittiössäni oli valtavat määrät olutta sixpackeina ja mäyriksinä. Mieleeni jäivät punakirjavat Karjala-pahvipakkaukset tiskipöydällä ja jopa lattialla.

Kaadoin itselleni puolilitraisen lasin täyteen jonkinlaisen velvollisuudentunteen vallassa, ikään kuin olisi ollut minun tehtäväni ryhtyä vähentämään kaljan määrää. En kuitenkaan siemaissut lasista, vaan päätin asettaa sen hetkeksi leivinuunin reunalle. Olin huolimaton, ja täysi olutlasi kaatui kyljelleen kuitenkaan putoamatta tai särkymättä. Viisi desilitraa kaljaa valui pitkin seinää pöydälle ja edelleen lattialle kastellen maltaantuoksullaan monenlaisia pikkuesineitä.

Harmittelin kömpelyyttäni ja tuskastuin ajatellessani työlästä siivousurakkaa. Heräsin.

Myöhemmin samana päivänä eduskunta päätti entistä laajemman alkoholivalikoiman ruokakauppamyynnin sallimisesta. Sitähän se mun uneni "tiesi"!

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Minä heräsin tänään aamulla, koska unessani usea asia oli aivan oudosti. Vähän kuin olisi ollut Liisa ihmemaassa -maisemissa. Oli siis aika herätä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Joudun joskus herättämään itseni unesta kun hommat alkaa mennä pahasti pieleen. Siinä on aikamoinen työmaa. Siinä herättelyssä. Mutta onnistuu.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Minä taas näen joskus unta, etä olen herännyt. Ja sitten alan toimia normaalilla tavalla. Jossain vaiheessa sitten tuntuu siltä, että kaikki ei stemmaa ja joudun taistelemaan todistaakseni itselleni, että en olekaan hereillä.

Tosinaan, ja etenkin kesäisin valoisana aikana tai päiväunien kohdalla, nukun ja näen unta vain siitä huoneesta, jossa nukun. Mitään ei tapahdu, huone vain näkyy unessa ikään kuin olisin valveilla.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Hyvä kuulla, että on muitakin jotka eivät muista uniaan. Häipyyköhän unikuvat herkemmin muistista, kun ikää karttuu.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset